|
• Nimi: Luniris Halt Gryphos • Suku: Gryphos • Ammatti: Metsästäjä • Ikä: 21 • Sukupuoli: Uros • Sana: Congelationis (pakkasenpurema) |
|
• Sanojen kyvyt • Congelationis: Luniris käyttää Congelationis Sanaa hyödyksi metsästyksessä. Sana mahdollistaa saaliin nopean ja kivuttoman kuoleman, sillä uroksen tarvitsee vain purra tiukasti muutamien sekuntien ajan saaliseläimen kehoa ja pakkasenpurema jäädyttää verenkiertoelimistön todella nopeasti ja saalis kuolee. Pakkasenpurema ei toimi pikkulintuja suurempiin otuksiin, mutta aiheuttaa suuremmille eläimille lähinnä kihelmöintiä puremakohtaan, joka häviää tunnin sisällä vaikutuksen alkamisesta. Luniris ei halua kehittää Congelationis Sanaa, sillä pelkää että se saattaisi vahingoittaa tai tappaa vahingossa esimerkiksi lajitovereita tai muita viattomia kanssaeläjiä, jos Sana pääsisi kehittymään voimakkaammaksi. |
|
• Luonne • Metsässä saattaa vilahtaa näky harmaahkon värisestä hahmosta. Tarkkasilmäisin voi tunnistaa ”välähdyksen” Lunirikseksi. Luniris on erittäin energinen ja intohimoinen metsästäjä, jolla on nopeat saalistusrefleksit. Uros nauttii todella paljon fyysisesti rasittavasta sinkoilusta, juoksemisesta ja loikkimisesta, ja siksipä tämä onkin loistava saalistamaan lintuja ja jackalopeja – isot saaliit eivät niinkään kiinnosta, koska ne voivat olla turhan vaarallisia ja hankalasti päihitettävää ravintoa. Luniris ei ole kovin innokas saalistamaan ryhmässä, koska kokee muiden olevan vain hidastava taakka, joka säikyttelee kömpelyydellään saaliseläimet tiehensä. Vastapainona energiselle puolelleen, herra tykkää loikoilla puiden oksien muodostamassa varjossa sekä raikkaiden, solisevien ja kimaltelevien purojen läheisyydessä, joihin voi virkistymismielessä tassutella uimaan. Luniris rakastaa sitä tunnetta, kun vesi koskettaa ihoa turkin läpi ja raikastaa koko kehon. Vedessä kahlaaminen ja lilluminen myös rauhoittavat häntä ja saavat mielen aktiiviseen tilaan, jolloin hän saattaa pohdiskella jotain syvällistä. Myös sade aikaansaa samanlaisia virkistymisen tuntemuksia sekä vetäytymistä omien ajatuksiensa pohjattomiin kuiluihin. Nautiskelee sumuisesta säästä yhtä paljon kuin sateesta. Tyytyväisenä ollessaan tuuheaturkki päästelee purinan tyylisiä, hentoja ääniä ilmoille – vähän niin kuin kissa. Luniris ei ole huomionhakuinen ja onkin melko vähäsanaista tyyppiä, koska tykkää enemmän ajattelemisesta, vaikkakin syvällisistä asioista nuori uros höpöttelisi jonkun kanssa ihan mielellään. Hieman varautunut, muttei kuitenkaan ujo, läheisyydenkaipuinen uros omaa oudon tavan, nimittäin Luniriksella on ollut jo pennusta asti tapana käpertyä jonkun – tuntemattomankin - kylkeen nukkumaan päiväunien tai yön ajaksi. Tämä piirre voi ärsyttää ja ahdistaa varsinkin uusia tuttavuuksia ja läheisyydenkammoisia. Tällainen käytös johtuu uroksen lapsuuden traumasta: hän ei uskalla nukkua yksin ja ei pysty nukahtamaan ellei pääse liimautumaan jonkun kylkeen tai selän lämmittimeksi. Hänellä on tapana esittää nukkuvaa ja odottaa sopivaa hetkeä, kun kaikki muut nukkuvat ja silloin Luniris hiippailee "uhrin" lähelle vetämään hirsiä, ja hän väittää muille olevan yöllä levoton ja pyörii unissaan vahingossa minne sattuu. Nuori uroon alku on perusolemukseltaan melko väsymätön persoona. Puoliluppakorva on suorasanainen ja arvaamaton eikä ole miellyttämisenhaluista sorttia. Ei tykkää tappelemisesta eikä uhkauksista, ja Luniris ärähtelee ja ärsyyntyykin helposti muiden urosten uhittelusta, mutta tappelee kyllä, jos häntä tarpeeksi paljon härnää. Inhoaa erityisesti sitä, jos naaraita kohdellan kaltoin. Luniris kunnioittaa vastakkaista sukupuolta ja alistuu niille melko helposti, eritoten kun he ovat välillä niin hellyyttäviä kiukkupusseja hänen mielestä. Ei tosin pidä ylimielisen koppavista ja isottelevista naaraista. Energisen puolensa vuoksi viihtyy tarmokkaiden, vikkeläjalkaisten pentujen kanssa ja leikkipainii niiden kanssa mielellään. |
|
• Ulkonäkö • Säkä on 61 cm. Luniris on ruumiinrakenteeltaan solakka, mutta voimakas ja hänessä huomattavissa jonkin asteista samankaltaisuutta siperianhusky koirarodun kanssa. Tassut muistuttavat hieman leijonan käpäliä, sillä anturat ovat suurehkot verrattuna esimerkiksi tavallisen suden anturoihin, ja käpälät ovat metsästäjän ammatin myötä kehittyneet todella vahvoiksi. Anturoiden väri on haalea harmaabeige ja kynnet ovat mustat. Turkki on kauttaaltaan tuuhea ja todella pehmeä sekä häntä on paksu, tuuhea ja lyhyehkö. Uroksen naaman rakenne muistuttaa suomenlapinkoiran naamaa, mutta sen kuono on kettumaisen siro. Leuassa on tavallista pitempää karvaa, joten leukakarvat ovat letitettyinä siistiksi letiksi. Korvista toinen on taittunut lupakorvaksi ja toinen on pystyssä, sekä kummankin korvan ympärillä kasvaa valkoisia sulkia. Valkoisia sulkia on myös niskassa ja ne päätyvät tummansiniharmaiden siipien alkuun. Satunnaisesti tummien siipien sulissa esiintyy kaksi valkoista, rosoista juovaa. Siipisulkia tippuu välillä ja tilalle kasvaa uusia, täten nämä valkoiset kuviot eivät ole välttämättä tilalle kasvaneessa sulassa. Vaikka Luniris Haltilla onkin siivet, hän ei osaa lentää niillä, koska ne ovat liian pienet - mutta hypyt voivat kantaa pitemmälle ja loikatessa siivet auttavat urosta laskeutumaan maahan vaimeammin, josta on vuorostaan hyötyä metsästyksessä, kun täytyy pysyä hiljaa. Heti siipien jälkeen, suurin piirtein selän keskiosasta saavat alkunsa kaksi pitkää, tupasvillaa muistuttavaa, karvaista ”nauhaa”, joiden päässä on silkkiset karvatupsut. Päästä, suunnilleen korvien välistä, törröttää kaksi ruskeaa, lujaa ja kierteistä sarvea. Sarvista alaspäin siirryttäessä vastaan tulevat kauniit siniset silmät, joita ympäröivät valkoiset kuviot. Silmän pupilli on turkoosi, mutta pupillin ulkoreuna on tummansinisen värinen, ja iiris on merensinisenvärinen, jossa on turkoosin värin vivahteita. Kirsu on todella tummanruskea, kieli ja suun sisäosa ovat punertavan sävyisiä. Ylähammasrivistön ylisuuriksi kasvaneet kulmahampaat ovat luonnonvalkoiset ja ne ovat näkyvissä aina, vaikka suu olisi kiinni. Uroon turkin pääväri on haaleanruskeanharmaa. Haaleanruskeaharmaata löytyy myös korvien sisäpuolelta. Päävärin rinnalla muut hallitsevat värit ovat valkoinen ja tummansiniharmaa. Valkoista löytyy muun muassa ”nauhatupsuista”, kirsun läheltä, etutassujen kyynärvarsista, vatsasta, silmien ympäriltä ja poskista, josta se jatkuu eturintaan, rintaan, vatsaan ja häntään. Tummansiniharmaata on naamassa, josta se jatkuu korviin ja lyhyesti niskan alkuun, sekä mahasta lähtien tumma väri pysyy yhtenäisenä aina hännän alapuolelle saakka. Etutassujen olkavarsien läheisyydessä on V-kirjainta muistuttavia tummansiniharmaita kuvioita kaksi allekkain, myös siivet ja takajalkojen varpaat ovat samaa sävyä. |
• Muu • - Luniris Halt Gryphoksen yksin nukkumisen fobia juontuu lapsuudessa tapahtuneista traumaattisista kokemuksista. Luniriksen kaksi hieman nuorempaa sisarusta olivat pelotelleet häntä hänen ollessaan vielä itsekin pieni pentu, että kaikenmoiset hirviöt ahmivat ja raatelevat hänet, kun poju nukkuu sikeimmillään. Ilkikuriset sisarukset purivat ja säikäyttelivät hänet hereille missä milloinkin. Kerran he olivat vieneet yöllä nukkuvan Luniriksen kaukaiseen korpeen ja pelotelleet pimeydessä hänet puolikuoliaaksi, jolloin uros traumatisoitui. - Suku on hänelle tärkeä ja siksi hän verilinjansa puolesta on halunnut tulla metsästäjäksi. Hän haluaisi myös miellellään löytää kumppanin, joka kuuluu Gryphos sukuun, mutta jos joku toisesta suvusta oleva neito sattuu viemään Luniriksen sydämen, niin eipä sille mitään voi. Hän ei vastusta sekasukuverisiä eikä näe sitä esteenä ystävyyssuhteidenkaan muodostamisessa. - Luniris osaa tuottaa kehräystä muistuttavaa ääntä, sillä Gryphos-suvussa virtaa leijonien verta, joten tämä kehräämiseltä kuulostava ääni on periytynyt geenien kautta. Luniriksen puheääni on muutenkin rahoittavan kuuloinen. |
• Piirtäjä ja Luoja • Awiis |
|
• Nimi: Issa Uniwolf • Suku: Uniwolf • Ikä: 25 vuotta • Sukupuoli: Narttu • Ammatti: Parantaja • Sana: Sano |
|
• Sanojen kyvyt • Sano: Koska Issa on ammatiltaan parantaja osaa tuo käyttää Sanaansa jo hyvin. Araya osaa parantaa itseltään pieniä haavoja ja toisilta erikokoisia haavoja sekä pieniä hiusmurtumia. Sanan lisäksi Issa käyttää parantamiseen erilaisia parantavia yrttejä ja kasveja sekä muita materiaaleja luonnosta. Vaikka araya osaakin käyttää sanaansa hyvin, on silti parantaminen aina yhtä uuvuttavaa ja kuluttaakin energiaa aina haavan tai hiusmurtuman koosta riippuen. Aina parantamisen jälkeen Issa tuntee olonsa väsyneeksi ja uupuneeksi, joten aina vain jos on mahdollista, Issa käyttääkin parantamisessa vain muita osaamian keinoja. |
|
• Luonne • Lyhyesti kerrottuna Issa on luotettava, kuuntelevainen ja auttavainen. Luonteeltaan Issa on ystävällinen ja tuleekin helposti toimeen monenlaisen arayan kanssa. Parantajana uniwolf on auttavainen ja huolehtivainen muita kohtaan ja riita tilanteissa onkin usein sovittelijan roolissa. Issalta löytyy huumorintajua ja hän osaakin nauraa niin muille kuin itselleenkin ja osaa tunnistaa milloin häneen kohdistuvassa jutussa on kyse vitsistä ja milloin ei. Issan suututtaminen ei ole helppoa ja tuo pyrkiikin pitämään itsensä aina mahdollisimman tyynenä ja rauhallisena joka tilanteessa. Ilkkumiset ja haukut araya pyrkii sivuuttamaan, mutta sisäisesti sanat kuitenkin aina satuttavat. Suuttuessaan Issa sättii sitä joka hänet on suututtanut ja seurassa olevia, jos hekin ovat olleet asiaan osallisena. Suuttumisen huomaa helposti siitä, kun Issa puhuu nopeasti ja korottaa ääntään, antamatta melkein ollenkaan puheenvuoroa muille ja lopetettuaan sättimisen lähtee omaan rauhaansa rauhoittumaan. Kuitenkaan pitkävihainen narttu ei ole ja jos hän sättiessään on loukannut muita, pyrkii pyytämään nopeasti anteeksi ja katuu sanomisiaan. Taisteluissa narttu pärjää yleensä huonosti, mutta osaa kuitenkin itseään puollustaa. Koska Issa ei koskaan ole kokenut ihastumista tai flirttailuja, ymmärtää hän huonosti sellaista eikä välttämättä ollenkaan tajua jos hänelle sellaisia tunteita yritetään näyttää. Näin ollen narttu ei välttämättä tajua sitäkään jos hän itse on ihastunut johonkin. Nartun ääni on pehmeä ja tuo puhuukin aina rauhallisella äänensävyllä joka parantamisessakin on hyödyksi pitämällä potilaan rauhallisena hoitamisen ajan. Vaikka parantaminen viekin Issalta paljon energiaa, ei hän silti luovuta ja valittele väsymystään, vaan jatkaa sitkeästi aina matkaa tai tekemisiään, vaikka keskittyminen saattaakin herpaantua usein ja Issa olla muutenkin omissa maailmoissaan, sekä unohdella asioita. Lepo ja varsinkin nukkuminen auttaa. Korkeita paikkoja Issa pelkää, eikä näin ollen tykkää oikein kiipeillä esim. vuorilla, taikka muualla kovinkaan korkealla. Usein näissä tilanteissa narttu hyräilee mielessään taikka hiljaa ääneen lauluja rauhoitellakseen itseään. Valoja kohtaan araya tuntee inhoa ja pelkoa, eikä niistä puhuminen ole nartun mieluisinta puuhaa myöskään. Haluaa kuitenkin saada valot kuriin, ettei enää yksikään araya menehtyisi tai joutuisi niiden nappaamaksi. |
|
• Ulkonäkö • Säkä on noin 60 cm. Rakenteeltaan Issa on siro ja notkea. Turkki on lyhyttä, pehmeää ja sileää. Pisintä karva on kuitenkin hännässä, jonka karva muistuttaa rakenteeltaan suuresti hevosen jouhia. Koska hännän karvat ovat pitkät ja laahaisivat pitkin maata, tykkää Issa pitää hännänkin letillä, samoin kuin niskaa koristavan harjaksen. Turkin pohjaväri on puhtaan valkoinen, beigein kuvioin. Beiget kohdat löytyvät naamasta, rinnasta, kaikista neljästä raajasta, selästä sekä tietenkin hännästä raitoja. Kirsu on myöskin samaa beigen sävyä kuin turkissa olevat kuviot. Silmät taas ovat kauniin vaalean siniset. Kynnet ja anturat ovat tumman ruskeat. Issan päätä ja niskaa koristava harjas on taas väriltään valkoinen, jossa on vaaleanvihreää raitaa. Harjas on otsalta sidottu kiinni niskaan, jottei se ole esteenä näkemiselle. Issan korvat ovat suurehkot jotka taipuvat aavistuksen lupalle kärjestä. Molemassa korvassa on kaksi hopeista korua. Uniwolfin tapaan korsitaa Issankin päätä yksisarviselle ominainen sarvi, joka on harjaksen tapaan valkea, jossa vaaleanvirheää. Sarven väri liukuu vihreästä valkeaksi ja siinä on myös satunnaisia vihreitä raitoja. |
• Piirtäjä ja Luoja • Ede |
|
• Nimi: Aqvado Leviathan • Suku: Leviathan • Ikä: 36 vuotias. • Ammatti: Bardi • Sukupuoli: Uros • Sanat: Aqua, Musica |
|
• Sanojen kyvyt • Aqua: Kykenee hallitsemaan vettä jo melko taidokkaasti ja liikuttamaan vettä esimerkiksi järvestä pois, yleensä pallon muodossa. Pystyy myös imeä kosteutta ilmasta (esim. sumusta) ja muodostaa siitä esimerkiksi vesilammikon. Kykenee myös sylkemään vesipalloja. Musica: Kykenee luomaan musiikkia. Musiikki kulkee aina jonkun opitun sävellyksen mukaan, joten oppiakseen lisää tätä sanaa, tulee opiskella lisää uusia sävellyksiä, ja myös käyttää sanaa niiden mukaan. Pystyy päästää Musiikki kuuluu aina vain hänestä, eikä kykene luoda musiikkia kauas itsestään. |
|
• Luonne • Aqvado on seurallinen ja humoristinen nuori mies. Hän viihtyy muiden seurassa useastikkin. Eritoten naaraiden seurassa. Aqvado onkin oikea naisten mies, ja usein lauleskeleekin heille. Aqvado ei ole kuitenkaan sitä iljettävää sorttia flirttailun kannalla, vaan hän olla hyvin romanttinen, joskus ehkä jopa imelän romanttinen. Se ei tietenkään tarkoita että jokainen innostuisi. Aqvado on kuitenkin sinnikäs, eikä välttämättä usko ensimmäistä torjuntaa, vaan saattaa vietellä naarasta pitempäänkin, kunnes naaras antaa kunnon viestin hänelle että ei kiinnosta. Aqvado ei siitä kuitenkaan lannistu, vaan hän etsii seuraa toisaalta. Vaikka Aquado flirttaileekin useille naaraille huvin vuoksi, hän etsii itselleen naarasta, jonka hän tahtoisi ainokaisekseen, ja jolle hän omistautuisi täysin. Urosten seurassa Aqvado on myös mukava. Hän omistaa hyvän huumorintajun ja ottaa siitä kaiken irti hyvässä seurassa. Hänellä on monia ystäviä ja kaikki ovat hänelle yhtä tärkeitä. Eikä kaikki hänen ystävistään ole uroksia, tietenkin hänellä on monia naaras ystäviä, joiden kanssa hän ei flirttaile. Aqvado myös nauttii lauleskelusta, ja piti siitä nuorena. Siksi hän otti sen ammatikseen. Aqvado omistaakin hyvän lauluäänen ja ei pelkää näyttää sitä muille. |
|
• Ulkonäkö • Säkä 67 cm. Aqvado pitkäturkkinen, ja turkissa on kolmea väriä: tummanliilaata, mustaa ja sinistä. Hänen päälaelta säkään asti menee pitkä keesi, jonka juuret ovat mustat ja latvat ovat liilaata. Aqvadolla on myös turkissa siellä täällä rivissä mustia pilkkuja. Aqvadolla on leukaperissä evät, eikä hän omista korvia ollenkaan. Tai kyllä hän omistaa korvareijät, mutta ei korvanlehtiä, mutta evät toimii kuitenkin paljolti samalla lailla kun korvan lehdet. Hänellä myös lähtee säkästä selkarankaa pitkin suuri evä, joka jatkuu pitkää häntää pitkin hännänpäähän asti, ja myös hännän alle. Myös hänen jaloissa on evät. Hän saa milloin tahansa painettua evänsä alas, niin että ne ei vie niin paljoa tilaa. Rakenteeltaan Aqvado on hoikka, hivenen lihaksikas. HÄnen silmät ovat vihreät ja sirot, joiden pupilli on kapea. Aqvadolla on myös suuret kidukset kyljissään, jotka hän saa suljettua tahtoessaan. |
• Muu • - Omistaa upean lauläänen. - Molemmat vanhemmat oli koruseppiä, ja he halusi Aqvadon olevan myös koruseppä. Aqvado kuitenkin pisti kapuloita rattaisiin. |
• Piirtäjä ja Luoja • Iarany |
|
• Nimi: Alcius Naturantus • Suku: Natura ja Gargantus (isä Natura, äiti Gargantus) • Ikä: 58 • Sukupuoli: Uros • Sanat: Viresco, tremor |
|
• Sanojen kyvyt • Viresco: Alcius pystyy kasvattamaan Sanan avulla erilaisia kasveja, kukkia tai köynöksiä omasta kehostaan, maaperästä tai jostain eloperäisestä (ei kuitenkaan eläimistä tai muista araysta). Alcius voi esimerkiksi tihentää valmista kasvustoa piilopaikaksi tai käyttää köynöksiä aseenaan. Sanalla kasvatetut kasvit ovat kuitenkin tavallisia kasveja, eivätkä köynökset esimerkiksi pysty pysäyttämään vahvaa arayta, mutta hidastamaan kuitenkin. Tremor: Alcius pystyy luomaan maanjäristyksiä pienestä tärinästä melko suureksikin järistykseksi asti. Mitä suuremmalle alueelle järistys leviää, sitä heikompi se on; vahvimmillaan järistys repii maahan jopa puolen metrin levyisiä railoja, mutta vain muutaman metrin säteelle Alciuksesta. |
|
• Luonne • Alcius on rauhallinen ja hyvin objektiivinen persoona. Hän ei tuo itsestään paljon esille, vaan käsittelee asioita harkitsevasti ja esittää eri näkökulmia ja ajatuksia näyttämättä sitä, mitä mieltä hän itse niistä on. Toisinaan hän vaikuttaa melkein kirjaviisaalta pätijältä, mutta ymmärtää kuitenkin myös huumoria ja on pohjimmiltaan avulias ja lempeä luonne. Suuri koko, peitetyt kasvot ja aluksi jäyhä olemus saattavat vaikuttaa uhkavilta, mutta uroolla on ystävällinen olemus ja hyvin matala, pehmeä ääni. Alcius ei ole sopeutunut elämään suoranaisesti kummankaan sukunsa parissa, joten hänestä on kasvanut itsenäinen ja tiedonjanoinen. Hän on perillä esimerkiksi eri sukujen välisistä tilanteista ja Valojen liikkeistä, maiden historiasta ja vuoden kierroista. Kaikki uusi ja ennenkuulumaton kiehtovat Alciusta kovasti, ja toisinaan hän saattaa unohtaa kaiken ympäriltään perehtyessään johonkin. Alciusta on hyvin vakaa ja rauhallinen tiukassakin tilanteessa, ja häntä on vaikea järkyttää tai saada epäilemään päätöksiään. Yksi ainoita asioita, joita hän välttää kaikin keinoin, on kasvojensa paljastaminen; harjan alta ne ovat juurakon peitossa, jonka hän joutui nuoruuden kasvukivuissaan kasvattamaan. |
|
• Ulkonäkö • Säkä on 89 cm. Alcius on hämäävän massivisen näköinen: suuresta koosta suuri osa on paksua turkkia. Pienen Gargantuksen kokoisella araylla on pitkä, valkea harja, joka on letitetty yhteen kaulalle niin, että se peittää hänen kasvonsa kuonoa ja korvia lukuunottamatta. Jaloissa on pitkää ja paksua karvaa, joka työhevosmaisesti peittää käpälät, ja myös häntäkarvat ovat erityisen pitkiä. Alciuksen kyljissä ja jaloissa on juurimaisia köynöksiä, ja harjassa ja hännässä vaihdellen erilaisia lehtiä ja kukkia. |
• Muu • Alcius peri äidiltään nopean ja valtavan kasvun, mikä ei sopinut isän perimän kanssa yhteen ja rasitti uroon kehoa valtavasti. Hän onkin kasvattanut itseensä köynöksiä ja juuria, joista osa näkyy ulospäin, tukemaan heikoimpia kohtia. Alcius ei ole fyysisesti vahva muuta kuin kokonsa puolesta ja kärsiikin nivelsärystä, etenkin kolealla ja kostealla säällä. |
• Piirtäjä ja Luoja • Juusto |
|
• Nimi: Tinera Unimansus • Suku: Unimansus. Äiti Uniwolf, isä Necromansus. • Ikä: 19 vuotta • Sukupuoli: Naaras • Sanat: Obliviscor |
|
• Sanojen kyvyt • Obliviscor eli unohtaminen. Sanan lausuessaan Tinera pystyy hetkellisesti tyhjentämään toisen mielen (tai omansa) niin, että tämä unohtaa juuri tekemänsä ja sanomansa. Vaikutus ei kestä kauan, vain muutamia sekunteja, eikä yleensä vaikuta elämäkertamuistiin. Vain Tineran ollessa erittäin peloissaan tai järkyttyneenä Sana pystyy vaikuttamaan syvempiin muistoihin. Tinera ei kuitenkaan ole vielä erityisen taitava Sanan käytössä. Kovasti keskittyessään Sanan lausumiseen hetkellinen muistinmenetys kestää kauemmin, mutta saa myös Tineran tuntemaan olonsa jotenkin ajasta ja paikasta irralliseksi. |
|
• Luonne • Tinera on äänekäs, myrskyn lailla paikalle ilmestyvä ikiliikkuja, joka tahtoo ottaa tilanteet haltuunsa. Nuoren ikänsä vuoksi Tinera on varsin lapsellinen, mikä näyttäytyy hänen jyrkissä mielipiteissään ja railakkaassa, jopa epäjohdonmukaisessa käyttäytymisessään. Hän ei ole hyvä arvioimaan tekojensa seurauksia, ja siksi on hyvin altis aiheuttamaan toisille mielipahaa, joskus myös sitä tarkoittamatta. Tinera sanoo asiat suoraan ja kiertelemättä, usein kovaan ääneen. Väitellessään Tinera puhuu mitä sylki suuhun tuo, eivätkä hänen kantansa ole aina edes totuudenmukaisia. Naaras on kuitenkin ystävilleen ja läheisilleen lojaali, ja puolustaa ensi sijassa heikompiaan. Hänellä on räiskyvä ja piikittelevä huumorintaju, ja parasta ajanvietettä on hänen mielestään juoruilu, rellestäminen ja rajoilla eläminen. Tinera on varsin pelottoman oloinen ja taivuttelee sääntöjä miten tahtoo, välillä hän on jopa tyhmänrohkea. Hänellä kuitenkin on pelkoja, jotka hän kätkee toisilta miten taitaa, vähättelemällä pelon kohdetta tai valehtelemalla. Valot puistattavat ja pelottavat Tineraa, sillä hän tietää kokemuksesta, kuinka mahdottomia vihollisia Valot ovat. Lapsuudessaan Tinera joutui todistamaan, kuinka Valot veivät hänen serkkunsa, ja tilanne on jäänyt kummittelemaan Tineran mieleen. Tästä huolimatta Tinera ei ole suostunut jäämään narttujen suojapaikkoihin piilottelemaan, joita hän pitää lähinnä vapaudenriistoa harjoittavilta paikoilta. |
|
• Ulkonäkö • Säkäkorkeus on 61 senttimetriä (plus säästä törröttävät viisi nikamaa). Tinera on vaarallisen aliravitun näköinen, mutta luisevuus on vain isän suvun peruja. Tineran jalat ovat pitkät ja ohuet, ja lantion luut paistavat ulos, samoin kuin kylkiluut ja selkärangan loppupuoli. Kehoa verhoaa erittäin lyhyt ja tiheä karvoitus, mikä vain lisää mielikuvaa siitä, että Tinera on pelkkää luuta ja nahkaa. Turkki on väriltään tummanharmaata, ja siinä on harmahtavan valkoisia merkkejä. Naaraalla on pitkä kuono ja luiseva naama. Kehon lyhyestä karvoituksesta poiketen Tineran poskissa ja pitkissä korvissa kasvaa pitempää karvaa, korvakarvat etenkin ovat tuuheat. Tineran voi tunnistaa olevan Necromansuksen sukua, mutta Uniwolfin sukulinjoista kielii terhakka pystyharjas ja muhkea, pörröinen häntä, jonka pöyheys kasvaa täyteen mittaansa ohuen hännännarun keskivaiheilta. Silmät ovat kapeat ja vinot ja väriltään punaiset. Tineran suu ja kieli ovat mustat. |
• Muu • - Tinera tuntee enemmän kuuluvansa Necromansuksiin ja on aina ihaillut kovasti kalmistolaisena työskentelevää isäänsä. Hän rakastaa tietenkin myös äitiään, ja auttaa tätä silloin tällöin kykyjensä mukaan tämän töissä alkemian parissa. |
• Piirtäjä ja Luoja • Makku |
|
• Nimi: Naomi Venenoir • Suku: Venenoir (isä Venenus, äiti Draconoir) • Ikä: 22 vuotta • Sukupuoli: Naaras • Sanat: Glacies ja Sano |
|
• Sanojen kyvyt • Glacies: Tämän Sanan avulla Naomi osaa muodostaa jäätä. Hän osaa luoda isohkoja jääkristalleja tassujensa kristalleista ja jäädyttää tassujensa kosketuksella halutessaan. Lisäksi Naomi osaa muuttaa hengityksensä jäätäväksi ja jäädyttää sen avulla, mutta hengityksellä jäädyttäminen ei synnytä kovin paksua jäätä ja se on helposti rikottavissa. Naomi ei siis kumminkaan osaa sylkeä jääpiikkejä suustaan ollenkaan. Satunnaisesti Naomi saattaa tajuamattaan jäädyttää pienesti maata tassujensa alla kävelleessään, erityisesti kokiessaan tunteidensa ääripäitä. Tämän Sanan Naomi hallitsee paremmin, koska on harjoittanut sitä todella kovasti, muttei siltikään osaa sitä vielä täydellisesti. Sano: Tällä Sanalla Naomi on saanut kyvyn parantaa. Tämä Sana on hyvin vaikea ja vaatii paljon harjoittelemista. Naomi ei hallitse Sanaa vielä kovin hyvin ja sen käyttäminen on hänelle erittäin uuvuttavaa. Naomi osaa tällä hetkellä lähinnä parantaa haavoja, tyrehdyttää verenvuotoja ja lievittää kipua, mutta jos Sanan osaisi täydellisesti voisi sillä parantaa vaativampiakin ongelmia, kuten vaikka murtuman. Naomilta menee kauan aikaa parantaa ja hänen on keskityttävä toden teolla. Hän pystyy parantamaan niin omia kuin muidenkin ruhjeita, mutta molemmat vievät samalla tavalla aikaa ja energiaa. Tämä Sana on kulkenut Naomin äidin suvussa äidiltä tyttärelle. |
|
• Luonne • Sokeutumisestaan huolimatta Naomi on erittäin elämäniloinen, naurava ja ennakkoluuloton aray. Hän tulee toimeen hyvin monenlaisten persoonien kanssa ja on hyvin rentoa seuraa. Naomi voi joidenkin mielestä olla hieman liiankin rentoa seuraa, sillä naaras ei aina osaa olla kovinkaan korrekti. Pitkäkorva saattaa esimerkiksi puhua korkea-arvoisemman henkilön kanssa turhankin tuttavallisesti tai alkaa jopa väittää reilustikin vastaan sen sijaan, että olisi hienotunteinen. Toisin sanoen Naomi puhuu kaikille samalla tavalla ja kertoo mielepiteensä suorasti kiertelemättä ja kaartelematta. Tarkoituksella hän ei kumminkaan ole epäkunnioittava tai loukkaava, ennemminkin Naomi on vain ajattelematon. Pääsääntöisesti naaras on ystävällinen ja juttelee helposti uusillekin tuttavuuksille, jonka takia hänen kanssaan on helppo ystävystyä ja hän on erittäin lojaali tosiystävilleen. Naomi rakastaa hauskanpitoa, perinteitä sekä festivaaleja ja muita juhlia. Aina ei kuitenkaan tällä araylla ole järki päässä, sillä hän on myös aikamoinen hurjapää, joka tekee monia hullujakin asioita pienimmästäkin yllyttämisestä. Tämä juontaa juurensa siitä, että nuorella araylla on tarve näyttää, että on kykenevä ja peloton siinä missä muutkin, vaikka häneltä puuttuu yksi aisteitaan. Naomilla on kumminkin hyvä huumorintaju ja osaa nauraa itselleenkin. Tosin tämä naaras nyt nauraa huonolle läpällekin. On kumminkin muutama asia, joka saa Naomin suuttumaan hyvinkin nopeasti. Neito ei nimittäin voi sietää sitä, että häntä tai hänen kykyjään vähätellään tai haukutaan. Se selittää myös sen miksi Naomi on jyrkästi kieltäytynyt piiloutumaan naaraille tarkoitettuihin suojapaikoihin. Naomi on kuitenkin hyvin taitava taistelemaan, sillä hän käyttää hyvin suuren osan vapaa-ajastaan Sanojensa ja muiden kykyjensä treenaamiseen. Taistelutilanteessa luppakorva käyttää hyödyksi ilmavirtojen lukemisen, äänten paikantamisen sekä maan värähtelyn lisäksi notkeaa ruumistaan. Valoja naaras, kuten moni muukin, vihaa armottomasti. Itse asiassa Valon ilmestyessä havaintoetäisyydelle tulee luppakorvasta kuolemanvakava, mutta äkkipikainen ja hänen on vaikea olla käymättä oikopäätä otuksen kurkkuun kiinni. Tämä johtuu siitä, että Naomi on perinyt Venenus-suvulle ominaisen pelottomuuden. Valon kohdatessaan veri Naomin sisällä alkaa kiehua inhotuksesta ja halveksinnasta, mutta pelkoa hän ei tunne. Hänen toiveenaan on päästä eroon kaikista Valoista lopullisesti, jotta laaksolaisten ainainen pelko saataisiin päätökseen ja voitaisiin elää rauhan aikaa. Kyse on myös osittain kostosta, sillä hänen isoveljensä kuoli hiljattain taistelussa Valoja vastaan. Haaveensa toteuttamiseksi Naomi on aina valmiina heti etunenässä taistelemaan Valoja vastaan ja toimimaan vaikka houkutuslintuna tarvittaessa, sillä uskoo itseensä - ehkä jopa liikaakin. Valon kanssa nenäkkäin Naomi kumminkin keskittyy taisteluun täysillä ja samalla alkaa adrenaliini virtaamaan voimakkaasti tämän suonissa, joka mahdollistaa tarkemman ennakoinnin vastustajan liikkeistä ja paremman taistelusuorituksen. |
|
• Ulkonäkö • Säkä 58 cm. Naomista voi erottaa salukimaisia piirteitä, kuten pitkät ja sirot jalat, luppakorvat, siro kuono sekä yleinen olemus. Naomin turkki on paikoittain lyhyttä ja paikoittain pitkää, mutta silkkistä ja se huojuu helposti tuulekin mukana. Hänen niskassaan, rinnassaan, mahassaan, takareisissään, hännässään ja etutassujen takapuolella on pitempää karvaa. Naomilla on niskassansa pitkää, mutta jäykkää karvaa, joka muistuttaa etäisesti harjasta. Naaraalla on kolme tummahkon lilaa sarvea päässään, joista keskimmäinen sarvi on pienempi ja edempänä kuin kaksi muuta. Naomin tassuja ympäröi vahvat jääkristallit eivätkä ne rikkoudu kovin helposti raapiessakaan. Jäät suojaavat Naomin tassuja ja jos joku jääkristalleista rikkoutuu se kasvaa nopeasti takaisin. Jäätassuja voisi verrata panssarimaiseen ihoon, heikot iskut eivät tuota vahinkoa, mutta voimakkaammat syvät iskut menevät läpi ja tuottavat kipua. Jäät eivät voi sulaa esimerkiksi lämmön takia, koska ne ovat osa Naomia. Väritykseltään Naomi on valkovioletti. Naomissa on pääosin kahta eri violetin sävyä. Molemmat ovat siniseenpäin taipuvia, mutta toinen on huomattavasti vaaleampi. Vaaleampaa violettia on kuonon päällä, otsassa, joka jatkuu puoleen väliin korvia ja niskaan. Niskasta vaaleampi violetti jatkuu selkää pitkin melkein hännänpäähän. Tummemman violetin kuvioita ovat kuonosta lähtevät silmien päältä menevät poskia kohti paksunevat raidat, puolessa välissä korvia olevat ruutuja muistittavat kuviot, niskasta alkavat kapeat, mutta pitkät raidat aina niskasta hännänpäähän asti sekä etutassujen kyynärluiden kohdalta alkavat pidemmät karvat. Lisäksi Naomilla on rinnassaan kuvio, jossa on kaksi V-kirjainta muistuttavaa raitaa päällekäin, alempi on tummemman violetti ja ylempi vaaleamman violetti. Kirsu ja korvan sisustat ovat tummemman violetteja. Vasemman silmän päällä on kaksi ja oikean päällä kolme arpea, jotka ovat väritykseltään mustia (veri kumminkin naaraalla on normaalin punaista). Silmät ovat väriltään purppuranpunaiset ja sokeutumisen seurauksena ajan myötä niiden pupillit ovat haalistuneet ja näkyvät melko huonosti. Kieli on tummanvioletti ja ikenet hailakan violetit. |
• Muu • - Naomi menetti näkönsä pentuna, kun eräs Valo pääsi yllättämään tämän ja raateli pennun silmät. Äitinsä Isadebell Draconoirin nopeasta hoidosta huolimatta näköä ei saatu pelastettua, mutta Naomi aistii heikohkosti valon ja varjon muutoksia. Naomi on kumminkin sopeutunut sokeutumiseensa todella hyvin ja hänen muut aistinsa ovat herkistyneet sille tasolle, että hän pystyy aistimaan ympäristönsä taidokkaasti. Tämän vuoksi Naomilta jää harvoin esteitä huomaamatta ja hän osaa liikkua luonnossa lähes yhtä luonnekkaasti kuin kuka tahansa muukin. Keskustellessaan toisten kanssa hän tunnistaa toiset hyvin äänten peruusteella ja osaa paikantamaan näiden olinpaikan. Naomi ei juurikaan käännä silmiään, vaan katsoo useimmin suoraan eteenpäin kauaskatseisesti. Kohdistettuaan puheensa tai kuuntelemisensa tiettyä henkilöä kohtaan hän yleensä kääntää koko päätään tätä kohti sen sijaan, että yrittäisi kohdistaisi katseensa toiseen. - Haaveili ennen sokeutumistaan viestinviejän tai jopa henkivartijan ammatista. Toimii tällä hetkellä äitinsä alaisena parantaoppilaana, tavoitteenaan tulla Venenus-suvulle uudeksi parantajaksi, sillä edellinen joutui Valojen kaappaamaksi. - Venenus-suvun kapteenin Domendriel Venenuksen tytär. - Isänsä suvun puolelta perinyt kyvyn sietää myrkkyjä keskivertoarayta paremmin. |
• Piirtäjä ja Luoja • Ninjis |
|
• Nimi: Cocorinus ”Coco” Anquelus • Suku: Anquelus • Ikä: 37 vuotta • Sukupuoli: Uros • Ammatti: Koruseppä • Sanat: Lux & Metallum |
|
• Sanojen kyvyt • Lux: Cocorinus pystyy sanan avulla luomaan eräänlaisia valopalloja, joiden valon voimakkuuteen hän voi vaikuttaa. Ne sekä valaisevat tietä, mutta toimivat myös aseena, sillä suurimalla kirkkausasteella, se voi jopa sokaista hetkellisesti. Coco ei ole harjoitellut tätä sanaa niin paljon kuin Mettallumia Metallum: Sanalla Coco voi taivuttaa kuumennutta metallia haluamaansa muotoon. Kylmänkin metallinkin taivuttelu onnistuu, mutta se vie enemmän voimia. Coco käyttää tätä sanaa työssään. |
|
• Luonne • Kylmänviileä, hiljainen uros, joka ei välitä keskipisteenä olemisesta vaan viihtyy yksin. Coco on ylpeä itsestään ja pyrkii käyttäytymään sivistyneesti, sillä haluaa näyttää itsestään parhaat puolensa. Sivistynyt uros arvostaa tietoutta ja kauniskielisyyttä eikä suvaitsekaan kiroilua, vaan vastaa siihen syyttävällä tuijotuksella. Huumorintajua urokselta ei juurikaan löydy, kohdistuipa se häneen tai muihin. Hän ei myöskään jaksa kuunnella keksittyjä tarinoita, sillä arvostaa enemmän tosiasioita kuin mielikuvitusta. Uros stressaa helposti, mutta lentäminen rentouttaa Cocon helposti. Coco on kiiltävän ja korujen perään. Tämän lempipuuhia onkin etsiä muilta arayjoilta vanhoja koruja joista hän voi tehdä uusia koruja. Coco ei pidä niin paljon lävistyksista kuin muista koruista. Voi olla erittäinkin ahne kiiltävän suhteen. Kotikasvatuksensa takia, Coco saattaa joskus käyttäytyä rasistesesti Umbria ja sekaverisiä kohtaan ja esimerkiksi Coco usein tekee tiaustyönsä umbrille aika huolimattomasti ja saattaa joskus puhua pahaa sekaverisistä. Kaikki teot jäävät kuitenkin täysin puheiksi. Ei hänelle mahdotonta ole ystävystyä sekaveristen kanssa, mutta se voi viedä aikaa. Eihän Cocon kanssa ystävystyminen ole helppoa "puhdasverisiltäänkään". väkivalta on Cocon mielestä siedettävä asia, vaikkei itse harjoitakkaan sitä usein. Taistelessaan yrittää käyttäytyä arvokkaasti, eikä riehu kuin joku villieläin. Tappioita Cocorinuksen on vaikea niellä, mutta ottaa ne silti vastaan. Ulkonäön suhteen on Coco tarkka. Muta valkeassa turkissa on hänestä sietämätöntä ja varsinkin arvokkaiden siipien likaantuessaa hän voi olla erittäin neuroottinen. |
|
• Ulkonäkö • Säkä on 63 cm. Cocorinus muistuttaa salukia jonka huomaa pitkistä korvista ja sirosta rakenteesta. Pitkähkö kaula jossa turkki on tavallista pidempää. Turkki on sileää ja lyhyttä. Turkin pohjaväri on valkea, mutta turkissa on myös sinisiä kuvioita. Häntä on erittäin pitkä ja laahaa maata jatkuvasti. Cocon silmät ovat siniset ja kirsu helakanpunainen. Siivet ovat suuret,voimakkaat ja höyhenpeitteiset, eli perinteiset Anqueluksen suvun edustajille. Cocolta löytyy kaksi lävistystä toisen silmän yläpuolelta. Tämän lisäksi hänellä on hännänjuuressa paksu koru ja otsakoru on aina Cocon otsalla. |
• Muu • - Otsakoru on kulkenut Cocon perheessä jo pitkään, siirtyen edelleen isältä pojalle. - Apunaan korusepän työssä toimii Aelir niminen Draconoir. |
• Piirtäjä ja Luoja • Noksu |
|
• Nimi: Tenelux Umbra • Suku: Umbra • Ikä: 17 vuotta • Sukupuoli: Uros • Sanat: Incertum & Temperare |
|
• Sanojen kyvyt • Incertum sanan avulla Tenelux kykenee muuttamaan kehonsa täysin aineettomaksi. Sanaa voi käyttää esimerkiksi esteiden läpi kulkemiseen tai vaikka puolustautumiseen hyökkääjiltä. Saattaa myös joskus puolivahingossa käyttää sanaa ilman sen suurempaa tarvetta, jos joku vieras esimerkiksi astuu liian lähelle. Koska uros ei vielä kuitenkaan hallitse sanaa täysin, sen pitkäaikaisempi ylläpito vie paljon voimia. Temperare sanan avulla Tenelux kykenee ohjailemaan toisten ajatuksia ja jopa tekemisiä tiettyyn pisteeseen asti (tässä vaiheessa tarkoittaa siis korkeintaan muutamien askelten ohjausta ja muutamia lauseita sieltä täältä). Hän ei käytä sanaa kovin mielellään ja pyrkiikin pitämään sen muilta salassa niin pitkään kuin mahdollista. Sen lisäksi sen hallinta on haastavaa ja saattaa aiheuttaa urokselle itselleen erilaisia oireita päänsärystä huimaukseen. |
|
• Luonne • Hieman omaan kuoreensa vetäytynyt, mutta sisimmältään lempeä. Tenelux ei tosiaankaan ole mikään sosiaalisin aray, ja viettääkin aikaa mieluiten yksin tai mahdollisimman pienessä porukassa. Jopa hieman syrjäytyneen kuvan itsestään antanut nuorukainen saattaa vaikuttaa vieraan silmiin vaikeastilähestyttävältä ja hiljaiselta, mutta hänessä on myös toinen puoli. Epävarmuutensa ja ujoutensa vuoksi uros pyrkii vain luomaan suojakseen kuoren, jonka murtaminen ei suinkaan ole mahdotonta, joskin haastavaa. Kun Tenelux katsoo että voi luottaa johonkuhun ja lukee tämän ystäväkseen, hänestä tulee hyvin nopeasti huolehtivainen hössöttäjä jota luotettavampaa toveria saa etsiä kaukaa. Loukkaantua ja suuttua hän silti osaa, niin vieraille kuin ystävilleen. Jälkimmäisten tapauksessa tämä kyllä näkyy korkeintaan mulkoiluna ja mököttämisenä. Siinä missä Tenelux ei välttämättä fyysisesti ole erityisen vahva aray, hän on ikäisekseen yllättävän fiksu ja kekseliäs. Hän tiedostaa nopeasti asioiden heikkoudet ja vahvuudet, ja käyttää mieluummin päätään kuin voimiaan. Jos hänen päätelmänsä kuitenkin syystä tai toisesta menevät vikaan, uros menee helposti lukkoon ja muiden tehtäväksi jää palauttaa uros takaisin maan pinnalle. Elettyään pitkään muiden Umbrien keskuudessa ja kuultuaan pienestä pitäen herjaa tämän ”oudosta ajatusmaailmasta” ja myös ulkonäöstä, hän on vetäytynyt kauemmas suvustaan. Muiden Umbrien kanssa tämä pyrkii olemaan tekemisissä mahdollisimman vähän. Muiden arayden tavoin vihaa valoja yli kaiken, ja on valmis tarpeen vaatiessa unohtamaan pelkonsa niitä kohtaan jotta rauha palaisi laaksoon. On kuitenkin jossain määrin kiinnostunut valoista, ja tahtoisi oppia niistä enemmän. |
|
• Ulkonäkö • Säkä on 55 cm. Tenelux ei ole sataprosenttisen puhdassukuinen Umbra, vaan hänessä on myös hieman Uniwolfia hänen isänsä puolelta (isän äiti oli Uniumbra). Tämä näkyy jonkin verran myös hänen ulkonäössään, sillä toisin kuin sukunsa jäsenillä yleensä, uroksen turkin pääväri on enemmän vaalean kuin tumman sävyistä harmaata. Niska on hieman tummempaa harmaata ja ylettää vähän rintakehälle, jossa on myös muutama pienempi kuvio. Korvat tuntuvat olevan aina hieman luimussa, ovat tummemmat kuin muu turkki ja niissä on molemmissa yksi vaalea laikku. Korvien kohdilta lähtee myös eräänlaiset ”nauhat”, jotka ovat osittain lähes valkeat. Anturat ovat myös hyvin vaaleaa harmaata. Teneluxilla on lyhyehkö, takkuinen harjas, joka on lähes aina silmillä ja yltää niskaan. Silmät ovat vaaleansiniset ja pupillit kokonaan valkoiset. Ripset ovat yllättävän pitkät, ja antavat uroksen kasvoille erittäin feminiinisen pilkahduksen. Uroksen silmät ovat myös hyvin herkät kirkkaille valoille. Ainoa asia joka selvästi kertoo Teneluxin kuuluvan Umbran sukuun, on hänen etujaloistaan ja selästään lähtevät varjot, joka muodostaa myös uroksen hännän. Sen lisäksi myös hänen kasvonsa tuntuvat aina olevan enemmän tai vähemmän tumman varjon peitossa. Kehonrakenteeltaan Tenelux on vielä pienehkö ikänsä takia, ja tulee vielä kasvamaan. Hän on myös hiukan aliravittu. |
• Muu • Tenelux pitää musiikista ja on siinä itsekin varsin hyvä. Haaveksiikin salaa bardin urasta. |
• Piirtäjä ja Luoja • Pakkanen |
